Tiili5 -blogin
inspiroimana silppusin insinöörin hylkäämät (ja minun säästämät) sammarit ja surautin niistä näppärän vetokoiran kylmälle kuistille aukeavaa sisäovea varten. Ompeluhetken mahdollisti mummi, joka piti Remppajarruja poissa neulan tieltä... ;)
Vetokoiran täytin untuvilla, jotka nappasin käyttämättä jääneestä sisustustyynystä.
Hyvä tuli.
Paljon siistimpi ratkaisu kuin se ikuinen mattokäärö, jonka päitä yritetään taitella jotenkin... Ja nimikin on hauska! :)
VastaaPoista