keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Myrsky.

Tapaninpäivä vietettiin noin 500 kilometrin päässä kotoa, sukuloiden ja joulusta toipuen.

Kovat tuulet pauhasivat sieläkin, mutta ei niin kovasti kuin kotiseudulla. Sähköt olivat olleet poikki useita tunteja, tänäänkin lyhyempiä katkoksia koko päivän. Meidän asuinalueella on yhä edelleen "muutaman talon päässä" sähköjohtoja maassa ja puita pitkinpoikin, meillä oli vain yksi isompi puu kaatunut talon takana ja onneksi vielä rinteeseen päin. Palasiksihan sekin piti laittaa samantien...




Kotona taas!

Kotona taas! Blogin viimeaikaista teksteistä saattaa muuta luulla (tarkoituksella), mutta me ei olla oltu kotona sitten lokakuun (ennen joulua oltiin 1,5 päivää pesemässä pyykkiä).

Insinööri sai työkeikan Intiaan ja tuumattiinkin kokeilla ihan perheenä ulkomailla oleilua, minäkin sopivasti hoitovapaalla vuoden loppuun. Asemapaikkana meillä oli New Delhi ja siellä yksi amerikkalaislähtöinen hotelli. Tänä aikana talo on pysynyt pystyssä ja siellä on aika-ajoin asustellut ihmisiä ja niin sanotusti vahtinut taloa. Suuri kiitos kuuluu näille kotitontuille, jotka ovat kyläillessään mm. vaihtaneet meidän autoon talvirenkaat, haravoineet pudonneet lehdet nurmikolta, tarkistelleet postia sekä viritelleet hiirille ansoja. Talo tykkää kun sitä asutaan ja tontut olivat tehneet korvaamattoman hyvää työtä.


Ulkomailla olo on niin erilaista kun kotona (no TIETENKIN). Tottakai, kun viime vuosiin mahtuu enemmän ja enemmän remonttia, reissussakin silmät tarkkailivat kaikkea aiheeseen sopivaa. Intiassa me ei ainakaan voitaisi palkata ulkopuolisia remppareiskoja, niin järkyttävän huonoa jälkeä oli nähtävillä! Ja sellainen "ituhippi" ja hengittävien rakenteiden ihannoija saisi ***halvauksen. :) Sähkömies saisi halvauksen myös...


Meidän hotelli on kaksi vuotta vanha ja jo nyt alkoi olla mielestämme vähän kämäinen. Johtunee sekä huolimattomista rakennustavoista, mutta myös Delhin järkyttävän saasteisesta ilmasta joka likaa ihan kaiken. Hotellin käytävien ja yleisten tilojen seinät oli päällystetty tapetilla, joka käytännössä on kuin kontaktimuovia (paikka paikoin jo repsottaa) ja muualla oli maalatut seinät.

En tiedä mitä maaleja ne tuosa kohteessa ovat käyttäneet, mutta telkkarissa mainostettiin maaleja, jotka ovat muodostavat seinään Teflon pinnan, ovat anti-germ, waterrepellent ja anti-pollution. Eli maalit kaikkea muuta kuin luonnollisia, myrkkyjä ennemminkin...

(kuva netistä)

Jotain rmt henkeä tuon maan rakennuskulttuurista kuitenkin löytyy! *hih* Ihmeteltiin jonkun aikaa joka puolella näkyviä rakennusten luurankoja ja Insinööri kysyi sitten aiheesta paikallisilta työkavereiltaan. Intiassa on kuulemma tapana rakentaa myös ns. vaiheittain, eli rakennetaan kun on rahaa...suuri ero on kuitenkin siinä, että Suomessa taloihin ymmärtääkseni rakennetaan edes katto päänpäälle ennen kuin annetaan rahojen loppua, täällä saattaa luonnon armoilla olla nuo talojen rungot jopa vuosia.



***

Summa summarum - ulkomailla on "ihan kiva" käydä, mutta kyllä KOTIIN on ihan parasta päästä takaisin! Nyt on pitkän tauon jälkeen kiva vähän nikkaroidakin tätä huushollia taas eteenpäin.