Kaiteita.

Jossain edellisessä kirjoituksessakin jo vilahtaneet yläkerran portaikon kaiteet ovat olleet valmiit ja paikoillaan jo yli viikon. Enää ei tarvitse niin sydän kurkussa pelätä tuon ylivilkkaan Remppajarrun takia - yli 3 metrin avonainen putous on enää 1,5 metrinen ja siihenkin on tulossa (toivottavasti) piakkoin lapsiportti.

Kaiteita on tehty teemalla "pikkuhiljaa". Eppu on hoitanut puuhommat ja minä (välillä yhdessä Remppajarrunkin kanssa) olen sitten iltaisin niitä maalaillut. Maalaus- ja pakkelointihommat ovat meidän remontissa minun vastuulla ja ne on mukavia siksikin, että niitä on voinut tehdä myös iltaisin Remppajarrun nukkumaanmenon jälkeenkin.

Yläkerran kaiteen/seinämän paikoilleen sovittelua...

Mallailua monelta suunnalta...

Samanmoinen ritiläkaide/-seinämä tulee keskikerrokseenkin lyhyelle pätkälle. Aikaisemmin tuossa on ollut pelkästään matala tolppa, eikä mitään muuta - koko portaikko avoin.

Ja valkoiseksihan nuo sitten maalattiin - käytössä Uulan kalustemaali. Vesiohenteinen, nopeasti kuivuva ja suht hajuton - mukavia ominaisuuksia meille, joilla on melkeinpä kaikessa tekemisessä mukana kulkeva ahkera sekä vikkelä pikkuremontoija. :)

**

Yritän saada lähipäivinä vähän lisää kuvia yleisnäkymästä. Nyt on joka paikassa niin kova sotku, etten kehtaa julkaista niitä kuvia millään. ;)

Pakkeloi ja hioo...

...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...pakkeloi ja hioo...

Ratkaisu takan ongelmiin!

Olen varmaan ennenkin maininnut, kuinka emme ole saaneet meidän hienoa uutta leivinuunitakkaa toimimaan kunnolla. Huolimatta siitä, että aikaisemmin talossa ollut puuhella toimi suht moitteettomasti ja että hormit on slammattu ja että piippuun olemme laittaneet hatun päälle, takassa ei vetoa ole ollut nimeksikään ja ärsyttävimmillään se on pölläyttänyt savuja sisään säännöllisen epäsäännöllisesti... Kaikki vippaskonstit on kokeiltu, takkatoimittajakin jo kirottu ja viimeisenä oljenkortena takkaimuri piipun päälle ostettu (odottaa asennusta)...

NO. Nyt viikonloppuna Eppu kävi putsaamaan kellarin ilmanvaihtohormia. Siinä sitten alkoi ihmettelemään suoraan ilmanvaihtohormin alapuolella lähellä lattiaa olevaa aukkoa... Mietti, että miksi se hormi lähtee ensin noin 40cm vaakasuoraan ja vasta sitten ylöspäin - ei voi olla siis samasta hormista kyse. *rattaat päässä pyörii* Reippaana miehenä hän kävi katolla, pudotti takan hormiin narun ja kappas vain, se naru löysi tiensä tuohon nimenomaiseen mysteeriaukkoon! Eli mitähäh!??

Aikanaan olemme teettäneet hormikartoituksen koko piipulle ja sen perusteella piippujen slammauksen yhteydessä muuranneet takan hormin alhaalta umpeen - näin siis me luultiin. Aikanaan onkin muurattu umpeen vanhan lämmityspannun hormi eikä takan hormia )lämmityspannun hormista tulee tulevaisuudessa yläkerran ilmanvaihtohormi). Voi aaargh kuinka monimutkaista tästäkin hommasta tuli - amatöörin ei näköjään sitten kuitenkaan kannattaisi ammattilaisiin luottaa...

Ei varmaan mikään ihme siis ettei takka keskikerroksessa ole oikein vetänyt, kun se on saanut varmaan ihan tarpeeksi ilmaa sieltä kellarin kautta. Nyt muurattiin se viimeinenkin avoin reikä ja sytyteltiin koetulet - se TOIMII sittenkin! :D

Yläkerran valoja.

Viime viikolla ja viikonloppuna on rakennettu koteloa yläkerran spottivaloille. Tässä  ja tässä aikaisempia juttuja aiheesta. Kotelon pohjana käytettiin mitälie vanhaa pöytälevyä, jota löytyi kellarista. Eikös näiden rintamamiestalojen rakennustapaan ja -kulttuuriin kuulukin käyttää kaikki materiaali säästäväisesti ja tarkkaan hyödyksi... :)

Levyihin tehtiin reiät - suuremmat kuin valoja varten tarvitaan, mutta helpottavat työskentelyä huomattavasti.

Ja lisää kotelointia...

Levyjen naamiointia kattopaneeleilla. Tuossa jo ne pienemmät reiät valoja varten valmiina sekä johdotuksia.

Melkein valmista. Kotelon pystyseinäänkin tulee kattopaneelit.

Ja noin ne sitten valaisee... :)

Toimii se näinkin..

Miehen sanoja lainatakseni, "tällä mennään seuraavat kymmenen vuotta." Ehkä ei ihan kymmentä, mutta toimii ihan hyvin näinkin. :)

Yläkerrassa kipsilevyt paikoillaan.

Tiedetään kyllä, että kipsilevyjen käytöstä ollaan montaa eri mieltä - puristien mielestä taidettiin TAAS tehdä iso virhe. Jokatapauksessa kipsilevyjä meidän taloon on nyt laitettu paljon ja yläkerran osalta ne viimeisetkin ovat paikoillaan.

Yläkertahan meillä tulee olemaan täysin avoin kaappeja lukuunottamatta - pohjapiirros tässä. Niin sanottuja väliseiniä on rakennettu kolmeen kohtaan; yksi on noin 30 sentin pätkä muurin vieressä, johon tulee mm. valokatkaisijat, yksi erottaa meidän "makuuhuoneen" komerosta ja viimeiseen seinänpätkään tulee Remppajarrun iloksi puolapuut. :)

Tuolla takana meidän "makuuhuone".

Muurin vieressä valokatkaisijat, keskellä huonetta Remppajarrun työkalupakki.

Tämä seinä levytetään loppuun vanerilla ja siihen kiinni puolapuut.

p.s. Remppajarru riemuitsee aivan suunnattomasti yläkerran nykytilasta - se on suhteellisen tyhjä eli siellä on paljon tilaa juosta ja uusien seinien takaa löytyy mainioita piilopaikoja. :D

Rikki.

Hyvin palvellut pallogrilli on tullut tiensä päähän. Toki tuon vielä voisi hitsata kasaan, mutta kun on tässä vähän muutakin tekemistä... :)