Tässä muutamana kirpeänä pakkaspäivänä olen bussia odotellessa ja paleltuneena miettinyt tämän talon oston järkevyyttä... Sen sijaan, että työmatka kestäisi Helsingin sisällä noin 20 minuuttia yhdellä linja-autolla, käytän nyt työmatkaani bussi-juna-bussi yhdistelmään 1,25 - 2 tuntia!!! Aaaaargh!
Eppu lohdutti kun marisin tästä matkaongelmasta ja kehotti tulostamaan vähän ajankohtaisemmat aikataulut netistä - tällä vuoden 1972 aikataululla ei kuulemma enää kannata yrittää... :) Ehkä tämä tästä taas iloksi muuttuu!
Vanha liesi on saanut uuden tehtävän lämmittämisen lisäksi - kovilla pakkasilla olemme nyt keittäneet vettä (niin hienoa) ja juoneet purkamisen välillä glögiä lämpimiksemme.
Purkamista, purkamista ja purkamistahan tämä vielä on - pelkästään ja ainoastaan. Nauloja ollaan kerätty jo muutama ämpärillinen purkulaudoista irti ja odottelemme ensi viikonloppuna luoksemme saapuvaa magneettia, "naulojenkerääjää", erittäin innokkaasti. Epun kanssa epäillään, että tämän talon rakentajalla on ollut joku paljousalennus-diili naulatehtailijan kanssa - tähän taloon nauloja on varmaan käytetty yhden naulatehtaan vuosituotannon verran... Esimerkkinä tässä yksi lattialevy, jossa nauloja kymmenen sentin välein. Ihan hullua.
Loppukevennykseksi tällä kertaa kuva meidän tulevasta "tee-se-itse" taideteoksesta. Tälle on ajateltu paikka jo Epun kellarin rokkihuoneesta. :) Me lähdetään tästä taas purkamaan!