Joulukuussa olimme yhtenä sunnuntaipäivänä ajelemassa ensimmäiseen talonäyttöön Karhusuolle, hyvissä ajoin ja suhteellisen innokkaina - tässäkö se meidän talo nyt sitten on - kun yhtäkkiä keskellä Turuntietä alkoi mittaristossa punainen valo palaa ja koneestä tuli palaneen hajua... "mitä nyt, minne mennään, ota tuo seuraava luiska oikealle, pakko päästä pikkutielle..." Hups vaan, huomattiin olevamme jossain "keskellä ei mitään" (Karamalmi vissiin) teollisuusalueella ja Punto ei suostunut liikkumaan enää metriäkään, konehuoneessa savusi ja muoviosat suli.
Eppu tyypilliseen rauhalliseen tapaansa alkoi tutkia vahinkoja ja minä, kauhuissani, pelkäsin vain jonkun muun ostavan sen Karhusuon talon ennen kuin me edes ehdittäisiin näyttötilaisuuteenkaan!!! Reippaana tyttönä soitin taksin ja taksilla päästiin perille vain noin puoli tuntia myöhässä. Ihastuttiin, rakastuttiin ja loppujen lopuksi talo oli meidän. :) Punto lojui siis tuosta joulukuusta lähtien Töölön kirjaston takana kunnes eilen se vihdoinkin pääsi perille!
Pääsiäisvieraita kun ei sitten loppujen lopuksi tullut ensimmäistäkään, päätettiin me nukkua ensimmäinen yö talolla. Levitettiin patjat ja makuupussin yläkertaan ja kuunneltiin todella hiljaista taloa...
Tänään Eppu laittoi vauhtia hommiin ja teki reiän seinään - todellakin, eteisen ja olohuoneen välinen suurennettu oviaukko on nyt tehty! Eikä käytetty ollenkaan ostettua tavaraa sen tekemiseenkään - minä suoristin vanhoja nauloja ja puutavara löytyi purettujen puiden pinosta. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti