Lomaviikko tuli ja meni. Ei hetkeäkään hengailtu, ei hetkeäkään "vain oltu"... :) Talolla kuitenkin saatiin paljon aikaiseksi ja se grillikausikin avattua kuten jo aikaisemmin kerroin... Aika mahtava loma, tosin nyt taidetaan molemmat olla aikalailla poikki.
Alkuviikon jutut on jo käyty läpi ja loppuviikon teemaksi tuli putket ja vesivaraaja (lempinimeltään "jättiläinen").
Ilmojen hiukan lämmettyä laitettiin lämmitykset pois päältä ja Eppu ryhtyi purkuhommiin. Patterit putkineen sekä tuo vesivaraaja ovat viime päivinä saaneet kyytiä ja minä olen pelännyt vieressä, kun mielestäni rälläkän kipinät ja kuivat purut eivät oikein sovi yhteen... Ei tulipaloja - onneksi!
Putkiviidakon selvittämisessä meillä kävi apuna Arto S. - tuskin olisimme yksin keksineet mistä putkesta mikäkin vesi kulkee. Osaavan Arton avulla meillä kulkee vielä kylmä vesi ja siis vessanpönttöä voi käyttää huoletta! Nuo patterit heitettiin surutta takapihalle, tuskinpa niistä sitten kuitenkaan kenellekään on enää käyttöätavaraksi? Pattereiden sisältä tuli mustaa vettä/mönjää eikä nuo putketkaan kovin ruusuiselta näytä...
Vielä on jonkun verran tekemistä ennen kuin tuo määrä metallia saadaan kannettua ulos talosta ja mahdollisimman pieninä palasina kiitos. Tuo on painavaa tavaraa! Rälläkänteriä on tähän mennessä kulunut seitsemän koko tähän putki ja vesivaraajapurkuun.
Minä olen pudotellut yläkerran katosta puruja ja täyttänyt niillä yläkerran lattioiden tyhjiä purupaikkoja, valmistellut siis (toivottavasti pian) tulevaa rakennusvaihetta sekä keräillyt säästöön talon originaalitavaroita/rakennustarvikkeita.
Noita yläkerran lattioita availlessa tehtiin löytö - vuoden 1962 Huvudstadsbladet (HBL) oli purujen sekaan piiloteltu useimpia ja niitä selaillessa mieni minuutti jos toinenkin. Löytyi sieltä minun syntymäpäivänkin lehti! :) ...muutama vuosi ennen syntymääni.
Nuo lehdet taittelin nätisti takaisin purujen sekaan seuraavilekin sukupolville löydettäväksi, mutta keittiön uunin alta paljastuneet vanhan Pukkilan kaakelit naputtelin nätisti talteen. En tiedä vielä mitä noista teen - saatanpa vain perusteellisen putsaamisen jälkeen pinota ne piironginpäälle katseltavaksi ja ihmeteltäväksi. ;)
Ainiin... kaivettiinhan meille maalämpöputketkin jo taloon sisälle asti. Siihen tarvittiin ISO rekka blokkaamaan tietä, pieni kauhakuormaaja, yksi mies ja pari tuntia aikaa. Etupihan ruusupuskakin säästyi! :)
Ensi viikolla tulee urakoitsija katselemaan paikkoja ja he antavat meille sitten tarjouksen salaojien kaivuusta sekä tarvittavista materiaaleista. Tämän lisäksi ensimmäinen jätelavallinen pitää saada täyteen keskiviikkoon mennessä. Huh!
Alkuviikon jutut on jo käyty läpi ja loppuviikon teemaksi tuli putket ja vesivaraaja (lempinimeltään "jättiläinen").
Ilmojen hiukan lämmettyä laitettiin lämmitykset pois päältä ja Eppu ryhtyi purkuhommiin. Patterit putkineen sekä tuo vesivaraaja ovat viime päivinä saaneet kyytiä ja minä olen pelännyt vieressä, kun mielestäni rälläkän kipinät ja kuivat purut eivät oikein sovi yhteen... Ei tulipaloja - onneksi!
Putkiviidakon selvittämisessä meillä kävi apuna Arto S. - tuskin olisimme yksin keksineet mistä putkesta mikäkin vesi kulkee. Osaavan Arton avulla meillä kulkee vielä kylmä vesi ja siis vessanpönttöä voi käyttää huoletta! Nuo patterit heitettiin surutta takapihalle, tuskinpa niistä sitten kuitenkaan kenellekään on enää käyttöätavaraksi? Pattereiden sisältä tuli mustaa vettä/mönjää eikä nuo putketkaan kovin ruusuiselta näytä...
Vielä on jonkun verran tekemistä ennen kuin tuo määrä metallia saadaan kannettua ulos talosta ja mahdollisimman pieninä palasina kiitos. Tuo on painavaa tavaraa! Rälläkänteriä on tähän mennessä kulunut seitsemän koko tähän putki ja vesivaraajapurkuun.
Minä olen pudotellut yläkerran katosta puruja ja täyttänyt niillä yläkerran lattioiden tyhjiä purupaikkoja, valmistellut siis (toivottavasti pian) tulevaa rakennusvaihetta sekä keräillyt säästöön talon originaalitavaroita/rakennustarvikkeita.
Noita yläkerran lattioita availlessa tehtiin löytö - vuoden 1962 Huvudstadsbladet (HBL) oli purujen sekaan piiloteltu useimpia ja niitä selaillessa mieni minuutti jos toinenkin. Löytyi sieltä minun syntymäpäivänkin lehti! :) ...muutama vuosi ennen syntymääni.
Nuo lehdet taittelin nätisti takaisin purujen sekaan seuraavilekin sukupolville löydettäväksi, mutta keittiön uunin alta paljastuneet vanhan Pukkilan kaakelit naputtelin nätisti talteen. En tiedä vielä mitä noista teen - saatanpa vain perusteellisen putsaamisen jälkeen pinota ne piironginpäälle katseltavaksi ja ihmeteltäväksi. ;)
Ainiin... kaivettiinhan meille maalämpöputketkin jo taloon sisälle asti. Siihen tarvittiin ISO rekka blokkaamaan tietä, pieni kauhakuormaaja, yksi mies ja pari tuntia aikaa. Etupihan ruusupuskakin säästyi! :)
Ensi viikolla tulee urakoitsija katselemaan paikkoja ja he antavat meille sitten tarjouksen salaojien kaivuusta sekä tarvittavista materiaaleista. Tämän lisäksi ensimmäinen jätelavallinen pitää saada täyteen keskiviikkoon mennessä. Huh!
Ihan hyväthän nuo putket oli. Lämmitysvedestä happi liukenee pois, ja putket kestää rajattomasti kunhan eivät saa ulkopuolista kosteutta. Mustaa mönjää siellä kulkee, se on normaalia. Tuossa putkikuvassa on aikoinaan putkimieheltä kierreliitosta tehdessä jäänyt hamppua putken suun eteen, jolloin se on vuosikymmenten aikana kerännyt mustaa mönjää.
VastaaPoista