Ruuhkavuodet.

Blogi ei ole päivittynyt moneen vuoteen ja päivitysten tahti todennäköisesti jatkuukin samanlaisena - mitään en uskalla enää luvata. 😁 Talon remontteja on jaksamisen mukaan edistetty tässä viime vuosien aikana, joskus vauhdikkaammin ja joskus vähän hitaammin. Kuistin ulkovuoraus päädyttiin vaihtamaan kokonaan, portaiden kaato korjattiin ja kaikenlaista muutakin tuli tehtyä.

Päivitysten puuttumisen syihin sen enempää menemättä - sanon vain että RUUHKAVUODET sekä kaikki mahdolliset sen lieveilmiöt. Remonttivauhti siis on hidastunut, aika on kortilla sekä sisääntulevan valuutan määrä puolittunut.

**

Kaikkea pientä pystyy kuitenkin tekemään suht pienelläkin rahalla ja silloin tällöin ilman Remppajarrujenkin vaikutusta aikatauluihin. Esimerkiksi tulevan kesän projekti - kuistin ikkunat - vaativat eniten vain aikaa sekä käsivoimia. Vahva ajatus on jatkaa alkuperäisten ikkunoiden ja karmien fiksaamista sekä hankkia muutama puuttuva ikkunalasi pokiin kiinni.

Viime kesän suurin taloudellinen ponnistus oli katon maalaus - ulkoistin sen koko homman ja olen päätökseen oikein tyytyväinen. Kattomaalia jäi yli ja sillä maalattiin (kiitos isä) jo viime vuonna ulkoportaiden kaide. Tulevan kesän yksi hommista on maalata myös pyykkiteline samaisella maalilla.

Projektien listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta ehkä en masenna itseäni tässä tämän enempää. 😎 Päivä kerrallaan asutaan ja olen edelleen onnellinen tämän talon löytymisestä. Koti ❤️

Kuisti update

Kuistihommat etenevät. Hiekat on roudattu ulos sen verran kuin niitä nyt tyhjennellään - alla maanpinnan ollaan käsittääkseni kuitenkin menty ja montusta pääsee aikuinenkin ylös enää vain tikapuilla. 

Lahonneiden alajuoksujen tilalle on tullut kestopuuta (puun ja betonin välissä bituminauhaa) ja seuraavana puuhommana pitäisikin varmaan vaihtaa ulkolaudoituksesta vielä pieni osa. Aikalailla pienillä korvauspuilla tämänkin kanssa loppujen lopuksi selvisi.

Alajuoksu ENNEN

Alajuoksu NYT

Ulkolaudoitukseen kun päästään, niin on mietittävä myös jonkunlainen siisti ratkaisu korvaamaan tähän astinen vanerilevy, joka on jännästi laitettu peittämään hermeettistä aukkoa sokkelin ja alalaudoituksen välissä. Miksihän näin on tehty? Periaatteessahan tuossa ei laudan alareuna ollenkaan ylety betoniin, vaan väliin jää noin 10cm rakoa - tuosta raosta sitten paistaa alajuoksut.

Ainakin se tiedetään, että tuohon rakoseen tullaan niittaamaan tiheäsilmäinen hyönteisverkko, ettei ampiaispesiä eikä myöskään hiirenpesiä uusitulla kuistilla enää nähdä. 

**

Kuistin ulkoportaathan näissä lahopuissa on yksi syyllinen, kuten jo ennen todettua. Portaiden ylätasanne on kallellaan taloa päin ja se on tietenkin syöttänyt vettä kuistin rakenteisiin ja sitten taas kuistin rakenneratkaisut (betoni"uima"allas) eivät päästäneet vettä kuivumaan.

Portaiden ylätasanteen kallistus tullaan hoitelemaan kuntoon tässä tulevien kuukausien aikana (ehkä viikkojen) ja tuumailun alla on yhtenä hifistelyjuttuna upottaa rappuralli tuohon ylätasanteeseen. Uhka vai mahdollisuus? :)

Hiekkaleikit ja muut hommat

Ihan alkuun ilmainen, mutta superarvokas vinkki kaikille "tee-se-itse" -remontoijille - kerää ympärillesi joukko upeita tyyppejä, ystäviksikin kutsuttuja korvaamattomia henkilöitä! Pus och kram (sydän tähän). Olemme kiitollisia avustanne.

Viikonloppu hujahti ja meni lähinnä talkoohommien siivittämänä. Perjantaina käytiin naapurin tontilla purkamassa puolet saunarakennuksesta - pimeässä. Vähän extempore hommaa, mutta kun se jätelavakin tuli pihaan, niin... :)

Lauantaina iltapäivällä kerääntyi sitten meidän pihaan porukkaa ja kuistin hiekkashow alkoi. Hiekkaa siirrettiin tontin reunalle niin ämpäreillä kuin pulkilla - reilunkokoinen ahkio oli mainio siirtoväline. Kuistin sisälle mahtui kerallaan yksi ihminen lapioimaan hiekkaa, yksi tyyppi nosteli ämpäreitä rappusille ja muu jengi roudasi. Kauheata hommaa, mutta pakkohan tuo on tehdä. Iltapäivän ja alkuillan aikana siirtyi noin 2/3 hiekasta.

Vertailun vuoksi on mainittava imuauton aika-arvio -  hiekan poistoon nimeltämainitsemattoman yrityksen mukaan menisi 6 tuntia. 

Minulle jäi muonitus- ja lastenkaitsemisnakki. Toinen ilmainen vinkki olisi sitten sellainen, joka sisältää ehkäisyneuvontaa taikka ainakin ehdotuksen hankkia näitä remonttipäiviä varten lastenhoitajan (tai kaksi). Ja kyllä, rakastan näitä Remppajarruja. Välillä vain on vähän raskasta ja haluaisi itsekin osallistua OIKEASTI remppahommiin...  :) 

Kuistin alta kannettu hiekka oli hämmästyttävän puhdasta. Tuossa metsänreunassa se nyt saa olla siihen asti, kunnes saamme kaivinkoneen tontille ja saamme sen avulla muokattua tuota tontin takareunaa käytettävämmäksi. Nyt suhteellisen jyrkkä rinne pengerretään isojen kivien avulla ja tämä hiekka saadaan sekoitettua muuhun maa-ainekseen. Toivottavasti pystymme senkin projektin tekemään tulevana keväänä, sillä hiekkalaatikko meillä on jo pihalla... 

Sunnuntaina sitten tällä tontilla ei tapahtunut asuintilojen imuroinnin lisäksi yhtään mitään (järkyttävä määrä hiekkaa lattioilla). Naapurilla saunarakennus meni palasiksi ja jätelavalle ihan kokonaan. On täällä ahkeraa jengiä - itsehän pääsin taas kuskaamaan muutaman kuorman, kunnes kyllästyin jaloissa kiukutteleviin jarruihin ja poistuin häiriköiden kanssa kotiin.

Hiekkaleikit jatkuu joku toinen päivä.

Kuistia taas

Miekkonen kantoi rikkinäisen betonikannen ulos viime viikolla. Betonikannen alta löytyi niin hiirenpesä kuin suhteellisen paljon myös sokeritoukkia alias silvereitä. Myös hammastahna oli jemmattu.

Betoni meni palasiksi lähestulkoon ilman työkaluja.

Sokeritoukka farmi.

Ahkera roudausapulainen.

Hampaat kuntoon.

Nyt ihmetellään, että millä tyylillä siirretään betoniarkussa majaileva hiekka. Sunnuntaina siirtyi 20 laatikollista (niitä muovisia muuttolaatikoita), mutta on tuo vain hidasta hommaa yhdelle miehelle. Pitänee järkätä talkoot...

Kuistin betonipohja

Kuistin betonipohjalle on käynyt ajansaatossa vähän köpelösti - laatta on murtunut useammasta kohtaa ja painunut huomattavasti.

Alla näkyvän tukipalkin ja betonilaatan välissä on noin 15cm tyhjää - ei mikään ihme, että lattia notkui hiukan... :)

Pian on suurin osa puruista imuroitu.

Kuistin tyhjennystä

Kuistin puruja tyhjennellään ja korjausta kaipaavat alueet löytyvät. Suurin vesivahinko nyt näyttää siis olevan etuoven puolella, siellä mihin betoniportaat ovat kaataneet vettä varmaan vuosikymmenien ajan. Alajuoksut ovat lähestulkoon lahot ja purut tuolta alueelta multaa.

Purut siis poistetaan ja lahovauriot korjataan. Ja ennen kaikkea se ulkoportaiden kaato korjataan niin, että siihen päälle valetaan lisäbetonia oikealla kaadolla.

MUTTA MUTTA MUTTA MUTTAAAAA! Betoniholvi (tuttavallisemmin sarkofagi) ei olekaan ns tasakattoinen, vaan siihen on jostain vielä tuntemattomasta syystä tehty tuommoinen allas, johon kaikki vesi tietenkin hienosti jämähtää. Allas on sellainen kahluukorkuinen, olisikohan reunat pariakymmentä senttiä... Mitäs me tuolle tehdään?

Kuisti

Kuisti on ollut koko 5-vuotisen asumisen ajan melkoinen mysteeri. Täysin kylmä elikkäs melkoinen pakastin talvisin. Kuistilla on myöskin keikkuva lattia ja aika ajoin pahoja hajuja.

Yks kaks Insinööri päätti, että tänä vuonna remontoidaan kuisti. Tänä viikonloppuna piti vain avata kurkkausluukku sekä kattoon että lattiaan - niistä piti vähän vilkaista ja arvioida tulevaa työmäärää... 

Jep jep. Kuvat puhukoon puolestaan.

Ja sitten...

Ja oho...

Hajunlähde taisi löytyä seinästä, joka on vasten ulkoportaita. Ja no tottakai ne betoniportaat kaataa seinään päin!

Vähän on taas hommaa... 

Takaovi ja p*rhanan hiekat

Olen jo luovuttanut ja päättänyt unohtaa kaikki takautuvat remppakatsaukset - ei onnistu - keskityn mieluummin nykyajan haasteisiin (ja lapsiin).

Otsikon mukaisesti tällä hetkellä (siis tänään - nämä aiheet vaihtuu nopeasti) eniten kuumottaa kellarin portaikon noin puolivälissä oleva takaovi ja koko systeemin toimivaksi tekeminen. Kaikki vinkit otetaan vastaan niin säilytysideoiden suhteen kuin koko portaikon siistinä pitämisen suhteen. Portaikon molemmissa päissä on ns siistiä sisätilaa ja portaikon kautta kulkeutuu jaloissa koko ajan hiekkaa molempiin suuntiin. Ja kyllä, kihveliä ja harjaa käytetään (ainakin minä käytän) ahkerasti!

Ylemmän kuvan vasemmassa laidassa kulkee valkoiset pölynimurinputket ja ne koteloidaan. Eteisen sisäovi aukeaa portaikkoon ja sen takana on jo keskuspölkkärin letkun paikka - ketjulle tulee tuohon oma kaappi ovella. Kengät pitäisi saada jonnekin, hiekka pitäisi pysäyttää jotenkin, naulakolle (puiden hakemista varten takkia yms) löydettävä parempi seinä. 

Ulkovaraston vielä puuttuessa, roikkuu kaikki teräaseet seinällä. Oven kautta kuljetetaan siis myös puut niin kellarin saunaan kuin myös olohuoneen takkaan. Betoniportaita ei ole tarve lähteä muuttamaan, mutta jotain eteismattoa ehkä pitää leikellä tuohon juuri oven eteen tasanteelle? Mutta minne kengät?

Eteisen sisäoven oikealla puolella on heti muutama Ikealainen kenkäkaappi, mutta tuo ratkaisi ei ole näyttänyt toimivan ollenkaan - ennen kenkäkaappeja paikalla oli naulakko eikä siinä mahtunut ne takitkaan olemaan. Syvyyttä on juuri suunnilleen 20cm taikka vähemmän - toimisiko jorkut avohyllyt paremmin?

Annetaan

Aikaisemmissa kirjoituksissa esiintyneet puusukset saa tulla hakemaan kahvipakettia tms vastaan. :)

Kylpyhuoneeseen suihkuseinää

Takautuvaa remonttikertomusta taas. Enkä ole muuten varmaan edes kertonut näistä kaakelointihommista, mutta toisaalta ihan sama missä järjestyksessä näitä remonttihommia nyt kerron - tehty mikä tehty! :) 

Viimeiset putsaukset hoiti Insinööri.

Suihkun kohdalle on jo alusta lähtien suunniteltu lasitiiliseinämää - näitä lasitiiliä kun olin saanut purkutyömaalta jo vuonna... 2005? No, kauan aikaa sitten - silloin kun ei ollut vielä tietoakaan Insinööristä eikä talosta. Lasitiilien oli tarkoitus tulla silloisen kodin (32 neliötä Kalliossa) kylpyhuoneeseen, mutta jäi tekemättä. Itse roudattu, itse putsattu ja nyt ne on sitten vihdoin paikoillaan!

Listat Billtemasta.

Listat Billtemasta.

Kasaaminen tehtiin silikonin ja tuommoisten valkoisten tukirakenteiden avulla.

Kuva suihkunpuolelta.

Kaakelit saumattu, silikonit vedetty. Ja tärkeimpänä - seinämä toimii hyvin pitämään ylimääräiset suihkutusvedet poissa kodinhoitohuoneen lattialta. Remppajarrujen kylpytohinoiden vesimäärää ei kylläkään pysäytä mikään...

Ulkoportaiden kaiteet

Yksi ihastuttavimmista asioista tämän talon omistamisessa on ollut ulkoportaat. Ne on rujot ja karut, maalipinta lohkeillut eikä ne varmaan ihan suorassakaan ole enää hetkeen olleet. Portailla ollaan istuttu ja nautittu kahveja ennen kuin ollaan saatu pihaan raivattuaan edes kahvipöydän mentävä aukko ja myöhemmin Remppajarrujen syntymän myötä portailla on ensin rintaruokittu ja myöhemmin syöty porukalla välipaloja. (sydän tähän) Salaojaremontin aikanakin taistelin vanhanaikaisten betoniportaideni puolesta enkä ole antanut Insinöörin edes suoristaa tuota alapystyä.

Talomme rakenteellisten muutosten myötä ja niiden pakottaman rakennusluvan myötä, meille on tulossa tänä kesänä lopputarkastus ja sen tulevan tarkastuksen myötä taas olemme vastaavalta mestarilta saaneet listan vielä tekemättömistä töistä. Vastaava mestari tässä siis ennakoi asioita, joista tarkastaja saattaa mainita. Ei mitään kriittistä, mutta...rasittavaa? :)

Ulkoportaiden originaalit kaiteet tulevat nyt siis saamaan lisää metallia kylkeensä, sillä ne eivät millään muotoa ole nykypäivän standardien mukaiset. Kuulemani mukaan välipienojen väli ei saa olla suurempi kuin 9,5cm ja nyt etsiskelläänkin tyyliin sopivia referenssikuvia internetin ihmeellisestä maailmasta. Pähkäilen vielä pari viikkoa tulevaa mallia ja saa toki ehdottaakin, jos ideoita on! 

Tällä hetkellä olen päätymässä samanlaiseen kaiteeseen, kuin mitä Laurakaisan talossa on. Toisena vahvana kaidemallina vielä kulkee mukana naapuritalon kaide blogista Hyvä siitä tulee.